Mikä on arvonlisävero ja kenen on maksettava se?

Arvonlisävero eli arvonlisävero on Euroopan unionissa yleinen, laajapohjainen kulutusvero, jota kannetaan tavaroiden ja palvelujen arvonlisäyksestä. Sitä sovelletaan enemmän tai vähemmän kaikkiin tavaroihin ja palveluihin, jotka ostetaan ja myydään käytettäväksi tai kulutettavaksi Euroopan unionissa. Näin ollen vientiin myytäviin tavaroihin tai ulkomaisille asiakkaille myytäviin palveluihin ei yleensä sovelleta arvonlisäveroa. Sitä vastoin tuontia verotetaan, jotta järjestelmä pysyisi oikeudenmukaisena EU:n tuottajien kannalta ja jotta ne voisivat kilpailla Euroopan markkinoilla yhtäläisin ehdoin unionin ulkopuolella sijaitsevien toimittajien kanssa.

Miten arvonlisävero toimii?

Arvonlisävero on kulutusvero, joka lisätään tavaroiden ja palvelujen hintaan jokaisessa tuotanto- ja jakeluvaiheessa. Vero perustuu tuotteeseen tai palveluun kussakin tuotantovaiheessa lisättyyn arvoon, ja valtio kerää sen. Arvonlisävero on suosittu verojärjestelmä monissa maissa eri puolilla maailmaa, kuten suurimmassa osassa Eurooppaa, Aasiaa ja Afrikkaa.

Näin arvonlisävero toimii:

• Kun yritys ostaa raaka-aineita, se maksaa raaka-aineiden hinnasta arvonlisäveroa.
• Kun yritys myy lopputuotteensa, se lisää tuotteen hintaan arvonlisäveron, joka perustuu tuotantoprosessin aikana syntyneeseen lisäarvoon.
• Tuotteen ostava asiakas maksaa arvonlisäveron, joka sisältyy tuotteen lopulliseen hintaan.
• Tämän jälkeen yritys vähentää raaka-aineista maksamansa arvonlisäveron lopputuotteen myynnistä perimästään arvonlisäverosta ja tilittää erotuksen valtiolle.
• Hallitus käyttää alv-tulot julkisten palvelujen ja ohjelmien rahoittamiseen.

Arvonlisäveroa pidetään yleisesti tehokkaampana verojärjestelmänä kuin muita kulutusveroja, kuten liikevaihtoveroa, koska se vähentää yritysten kannustimia välttää verojen maksamista ostamalla tavaroita ja palveluja verottomista lähteistä. Arvonlisävero voi kuitenkin olla regressiivinen eli se vaikuttaa suhteettomasti pienituloisiin henkilöihin, jotka käyttävät suuremman osan tuloistaan tavaroihin ja palveluihin. Tämän lieventämiseksi jotkin maat vapauttavat tietyt tavarat ja palvelut, kuten peruselintarvikkeet ja terveydenhuolto, arvonlisäverosta tai soveltavat niihin alennettua arvonlisäverokantaa.

Arvonlisäveron historia

Arvonlisäveron (alv) käsite kehitettiin Euroopassa 1950- ja 1960-luvuilla keinona yksinkertaistaa ja parantaa nykyistä välillisen verotuksen järjestelmää.

Seuraavassa on lyhyt katsaus arvonlisäveron historiaan:

• Ranska otti ensimmäisenä maana käyttöön nykyaikaisen arvonlisäveron vuonna 1954. Ranskan arvonlisävero suunniteltiin alun perin yritysten liikevaihtoveroksi, mutta myöhemmin se muutettiin arvonlisäveroksi.
• Saksa otti vuonna 1968 käyttöön oman arvonlisäveronsa, jonka mallina käytettiin Ranskan järjestelmää. Saksan arvonlisävero suunniteltiin tuloneutraaliksi, mikä tarkoittaa, että se ei lisäisi talouden kokonaisverorasitusta.
• Euroopan talousyhteisö (ETY), josta myöhemmin tuli Euroopan unioni (EU), otti käyttöön yhteisen arvonlisäverojärjestelmän vuonna 1967. ETY:n alv:n tarkoituksena oli yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden verojärjestelmät ja luoda tasapuoliset toimintaedellytykset rajat ylittävälle liiketoiminnalle.
• Seuraavina vuosikymmeninä arvonlisävero otettiin laajalti käyttöön myös muissa maissa ympäri maailmaa, muun muassa Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Nykyään yli 160 maassa on käytössä arvonlisävero tai vastaava verojärjestelmä.
• Yhdysvalloissa ei ole kansallista arvonlisäveroa, mutta jotkin osavaltiot ja kunnat ovat ottaneet käyttöön omat versionsa arvonlisäverosta, kuten bruttotulovero Washingtonin osavaltiossa ja yritys- ja ammattivero Oregonissa.

Arvonlisäverosta on tullut suosittu verojärjestelmä kaikkialla maailmassa, koska sitä pidetään tehokkaampana ja vähemmän alttiina petoksille kuin muita kulutusveroja, kuten liikevaihtoveroa. Arvonlisäveroa on kuitenkin arvosteltu myös regressiivisyydestä, sillä se voi vaikuttaa suhteettomasti pienituloisiin henkilöihin, jotka käyttävät suuremman osan tuloistaan tavaroihin ja palveluihin.

Mikä on arvonlisäveron tarkoitus?

Arvonlisäveron (alv) tarkoituksena on kerätä valtion tuloja ja luoda tehokkaampi ja oikeudenmukaisempi verojärjestelmä.

Seuraavassa on lueteltu joitakin arvonlisäveron tärkeimpiä tarkoituksia:

• Tulojen tuottaminen: Arvonlisävero on merkittävä tulonlähde monille hallituksille eri puolilla maailmaa. Perimällä veroa lisäarvosta jokaisessa tuotanto- ja jakeluvaiheessa hallitus pystyy keräämään huomattavan määrän tuloja.
• Tehokas verojärjestelmä: Verrattuna muihin välillisten verojen muotoihin, kuten liikevaihtoveroon, arvonlisäveroa pidetään tehokkaampana verojärjestelmänä, koska se vähentää yritysten kannustimia välttää verojen maksamista ostamalla tavaroita ja palveluja verottomista lähteistä.
• Verotuksen yksinkertaistaminen: Arvonlisävero: Arvonlisäveroa pidetään myös keinona yksinkertaistaa verojärjestelmää, koska se korvaa useita veroja yhdellä ainoalla verolla, joka kohdistuu lisäarvoon kussakin tuotanto- ja jakeluvaiheessa.
• Kansainvälinen kauppa: Arvonlisäveroa käytetään usein keinona helpottaa kansainvälistä kauppaa tarjoamalla yhteinen verojärjestelmä, jota käytetään eri puolilla maailmaa. Tämä auttaa vähentämään kaupan esteitä ja lisäämään talouskasvua.
• Oikeudenmukaisuus: Arvonlisävero voidaan suunnitella progressiiviseksi veroksi, mikä tarkoittaa, että se voidaan järjestää siten, että se ei vaikuta suhteettomasti pienituloisiin henkilöihin. Tämä voidaan saavuttaa vapauttamalla tietyt tavarat ja palvelut verosta tai soveltamalla niihin alennettua arvonlisäverokantaa.

arvonlisävero hyvät ja huonot puolet

Fiskaalisten argumenttien lisäksi arvonlisäveron kannattajat esittävät, että nykyisen tuloverojärjestelmän korvaamisella liittovaltion arvonlisäverolla olisi muitakin myönteisiä vaikutuksia.

Muiden verojen, kuten tuloveron, korvaaminen arvonlisäverolla sulkisi verotuksen porsaanreiät.	Arvonlisävero aiheuttaa yrityksille korkeampia kustannuksia.
Arvonlisävero kannustaa ansaitsemaan enemmän rahaa kuin progressiivinen tulovero.	Se voi kannustaa veronkiertoon.
	Siirtyvät kustannukset johtavat hintojen nousuun, mikä rasittaa erityisesti pienituloisia kuluttajia.

Miten saada alv-palautus?

Jos et asu maassa tai olet matkailija maassa, jossa on arvonlisäverojärjestelmä, voit saada arvonlisäveron palautuksen tietyistä vierailusi aikana tehdyistä ostoksista. Arvonlisäveron palautuksen saaminen voi vaihdella maittain, mutta seuraavassa on joitakin yleisiä ohjeita, joita voit noudattaa:

• Etsi kauppoja, jotka tarjoavat alv-palautuksia: Monissa maissa arvonlisäveron palautusjärjestelmiin osallistuvissa kaupoissa on kyltti, jossa ilmoitetaan, että ne tarjoavat palautuksia matkailijoille. Voit myös kysyä matkakohteesi matkailuneuvonnasta, mitkä kaupat osallistuvat järjestelmään.
• Pyydä alv-palautuslomake: Kun teet oikeutetun ostoksen, pyydä kaupasta arvonlisäveron palautuslomake. Lomakkeessa on ilmoitettava henkilötietosi, ostoksen yksityiskohdat ja matkatietosi, kuten lentoreitti ja passin numero.
• Hanki lomakkeeseen leima: Saadaksesi arvonlisäveron palautuksen sinun on saatava arvonlisäveron palautuslomakkeen leima tullivirkailijalta, kun poistut maasta. Tämä edellyttää yleensä lomakkeen ja ostamiesi tuotteiden esittämistä tullivirkailijalle lentoasemalla tai muussa määrätyssä paikassa. Virkailija tarkistaa, että tavarat viedään maasta, ja leimaa lomakkeen sen mukaisesti.
• Lähetä lomake palautusta varten: Kun olet leimannut lomakkeen, voit toimittaa sen arvonlisäveron palautusta käsittelevälle yritykselle tai virastolle. Käsittelyaika ja maksutapa voivat vaihdella maittain, mutta useimmissa tapauksissa voit saada palautuksen luottokortilla tai pankkisiirrolla.

On tärkeää huomata, että alv-palautuksen saamiseen voi liittyä tiettyjä rajoituksia ja vaatimuksia, kuten vähimmäisostosumma tai tietty aika lomakkeen lähettämiselle. On hyvä tutustua sääntöihin ja määräyksiin ennen kuin teet ostoksia, joista aiot hakea palautusta.

Usein kysyttyjä kysymyksiä aiheesta mikä on arvonlisävero