Komeetta on pieni, jäinen ja kivinen taivaankappale, joka kiertää Aurinkoa. Komeetat koostuvat jäästä, pölystä ja pienistä kivihiukkasista, ja niiden rata on hyvin elliptinen, mikä tuo ne joissakin kohdissa lähelle Aurinkoa ja toisissa kaukana siitä.
Kun komeetta lähestyy Aurinkoa, lämpö saa jään ja muut haihtuvat aineet sublimoitumaan, jolloin komeetan ytimen ympärille muodostuu hehkuva pää, jota kutsutaan komaksi. Koma voi myös muodostaa pyrstön, joka voi ulottua miljoonien kilometrien päähän Auringosta ja joka koostuu kaasu- ja pölyhiukkasista, joita aurinkotuuli työntää poispäin komeetasta.
Komeettojen uskotaan olevan jäänteitä Aurinkokunnan varhaisvaiheesta, ja niiden tutkiminen voi antaa arvokasta tietoa Aurinkokunnan koostumuksesta ja muodostumisolosuhteista. Monet komeetat näkyvät Maasta käsin paljain silmin tai kaukoputkilla, ja ne ovat kiehtoneet tähtitieteilijöitä ja taivaankatsojia vuosisatojen ajan.
Mistä komeetta tulevat?
komeetta uskotaan olevan peräisin kahdelta pääalueelta Aurinkokunnassa: Kuiperin vyöltä ja Oortin pilvestä.
Kuiperin vyöhyke on Neptunuksen kiertoradan takana oleva alue, joka sisältää monia pieniä jäisiä kappaleita, kuten Pluton, jota nykyään pidetään kääpiöplaneettana. Joidenkin näistä kappaleista uskotaan olevan lyhytaikaisten komeettojen lähde, joiden kiertoradat vievät ne Auringon ympäri alle 200 vuodessa.
Oortin pilvi taas on paljon kauempana sijaitseva aurinkokunnan alue, jonka uskotaan sisältävän miljardeja jäisiä kohteita, kuten pitkän jakson komeettoja, joiden kiertorata Auringon ympäri kestää yli 200 vuotta. Näiden kappaleiden uskotaan joutuneen ulkoisten planeettojen, kuten Jupiterin ja Saturnuksen, aiheuttamien gravitaatiohäiriöiden kohteeksi ja joutuneen erittäin elliptisille kiertoradoille, jotka tuovat ne sisäiseen aurinkokuntaan.
Kun ohi kulkeva tähti tai gravitaatiovuorovaikutus jonkin planeetan kanssa aiheuttaa komeetta häiriöitä, sen rata voi muuttua, ja se voi joutua pois Kuiperin vyöhykkeeltä tai Oortin pilvestä ja siirtyä radalle, joka tuo sen sisäiseen Aurinkokuntaan.
Mikä tuo komeetta Maan lähelle, jotta voimme nähdä ne?
komeetta saapuvat Maan lähelle ja tulevat näkyviin, kun Aurinkokunnan muiden kohteiden, kuten planeettojen tai muiden komeettojen, painovoima häiritsee niitä.
Kun komeetan rata vie sen lähelle jotakin planeettaa, kuten Jupiteria tai Saturnusta, planeetan painovoima voi muuttaa komeetan rataa ja lähettää sen radalle, joka tuo sen lähemmäksi Aurinkoa ja Maata. Tämä voi aiheuttaa sen, että komeetta näkyy Maasta käsin, kun se lähestyy Aurinkoa ja kehittää komeetan ja pyrstön.
Joissakin tapauksissa toinen komeetta voi häiritä komeetan kiertorataa, jolloin se voi joutua radalle, joka tuo sen lähemmäs Aurinkoa ja Maata.
Lisäksi joidenkin komeettojen kiertoradat ovat jo valmiiksi kallistuneet Aurinkokunnan tasoon nähden, minkä vuoksi on todennäköisempää, että ne ylittävät sisäisten planeettojen, myös Maan, kiertoradat. Tällöin komeetta voi tulla näkyviin Maasta, kun se kulkee Aurinkokunnan sisäisen radan läpi ja kehittää komeetan ja pyrstön.
Mitkä ovat komeetta osat?
Komeetat koostuvat useista erillisistä osista, kuten ytimestä, komeetasta, vetypilvestä, pölypilvestä ja ionipyrstöstä.
- Ydin: Ydin on komeetan kiinteä, kivinen ja jäinen keskusydin. Se on tyypillisesti muutaman kilometrin halkaisijaltaan ja koostuu jäästä, pölystä ja pienistä kivihiukkasista.
- Koma: Kun komeetta lähestyy Aurinkoa, lämpö saa jään ja muut haihtuvat aineet ytimessä sublimoitumaan, jolloin ytimen ympärille muodostuu hehkuva pää eli kooma. Koma voi olla halkaisijaltaan jopa 100 000 kilometriä, ja se koostuu kaasusta ja pölystä.
- Vetypilvi: Vetypilvi on komeetan ympärillä oleva haalea, laajahko alue, joka koostuu atomivetystä. Se muodostuu, kun aurinkotuuli ionisoi komeetan kaasua ja työntää sitä poispäin Auringosta.
- Pölypyrstö: Pölypyrstö on kirkas, kaareva pyrstö, joka koostuu komeetasta irtoavista pienistä pölyhiukkasista. Pölynhäntä voi olla jopa miljoonia kilometrejä pitkä, ja se on tyypillisesti komeetan näkyvin osa.
- Ionipyrstö: Ionipyrstö on heikko, suora pyrstö, joka koostuu varatuista hiukkasista, joita aurinkotuuli työntää komeetasta poispäin. Ionipyrstö voi olla jopa miljoonia kilometrejä pitkä ja tyypillisesti sinertävä.
Nämä komeetta osat muuttuvat jatkuvasti, kun komeetta lähestyy Aurinkoa ja etääntyy siitä. Koma ja pyrstö näkyvät vain silloin, kun komeetta on lähellä Aurinkoa, ja komeetan ydintä voidaan tutkia läheltä vain avaruusaluksilla, jotka on lähetetty vierailemaan komeettojen luona.
Miksi komeetoilla on pyrstöt?
Komeetoilla on pyrstöjä, koska niiden ytimessä olevat jäät ja muut haihtuvat yhdisteet sublimoituvat eli höyrystyvät niiden lähestyessä Aurinkoa.
Kun komeetta lähestyy Aurinkoa, lämpö saa ytimessä olevat jäät sublimoitumaan ja vapauttamaan kaasua ja pölyä avaruuteen. Tämä kaasu ja pöly muodostavat komeetan, joka on ytimen ympärillä oleva sumea, pilvimäinen alue.
Aurinkotuuli, joka on Auringon lähettämien varattujen hiukkasten virta, on vuorovaikutuksessa komeetan kanssa ja työntää sitä poispäin Auringosta, jolloin syntyy komeetan pyrstö. Pölypyrstö koostuu pienistä pölyhiukkasista, joita auringonvalon paine työntää poispäin komeetasta, kun taas ionipyrstö koostuu varatuista hiukkasista, joihin aurinkotuulen magneettikenttä vaikuttaa.
Aurinkotuulen paineen vuoksi komeettojen pyrstöt osoittavat aina poispäin Auringosta riippumatta komeetan liikesuunnasta. Pyrstöjen pituus ja kirkkaus riippuvat komeetan koosta ja koostumuksesta sekä sen etäisyydestä Auringosta.
Usein kysyttyjä kysymyksiä aiheesta mikä on komeetta
Mitä on komeetat?
Komeetat ovat jäätyneistä kaasuista, kivistä ja pölystä koostuvia kosmisia lumipalloja, jotka kiertävät Aurinkoa. Jäätyneinä ne ovat pienen kaupungin kokoisia. Kun komeetan kiertorata vie sen lähelle Aurinkoa, se kuumenee ja sylkee pölyä ja kaasuja jättimäiseksi hehkuvaksi pääksi, joka on suurempi kuin useimmat planeetat.
miksi komeetan pyrstö osoittaa poispäin auringosta?
Auringonvalo ja aurinkotuuli pyyhkäisevät komeetan pölyä ja kaasua pyrstöiksi. Koska auringonvalo ja aurinkotuuli virtaavat aina Auringon pinnasta ulospäin, pyrstöt osoittavat aina poispäin Auringosta riippumatta siitä, mihin suuntaan komeetta kiertoradallaan liikkuu.
Mitä eroa on komeetan ja meteorin välillä?
Komeetta on jää- ja pölypallo, joka kiertää Aurinkoa. Meteoroidi on pieni pala asteroidia tai komeettaa. Meteoriitti on taivaalla näkyvä valojuova, joka syntyy, kun meteoroidi palaa Maan ilmakehään päästyään.
Voitko nähdä komeetan Maasta käsin?
”Kiikareilla tai pienellä kaukoputkella komeetta pitäisi pystyä havaitsemaan himmeänä vihreänä läikkänä”, hän lisäsi. ”Jos olet onnekas ja taivas on erityisen pimeä, saatat jopa nähdä sen valtavan pyrstön.”
Mikä komeetta on nyt lähellä Maata?
Komeetta C/2022 E3 (ZTF) – Parhaiten näkyvä komeetta 2023 on juuri nyt Maan lähellä.
Mitä tapahtuu, jos komeetta laskeutuu Maahan?
Jos suuri komeetta osuisi Maahan, se aiheuttaisi suurta tuhoa. Se saattaisi aiheuttaa valtavia hyökyaaltoja ja tulipaloja ja levittää ilmaan niin paljon pölyä ja nokea, että suurin osa auringonvalosta estyisi, kasvit kuolisivat ja eläimillä ei olisi mitään syötävää. Tällaiset tapahtumat ovat kuitenkin hyvin harvinaisia.
Mistä komeetta koostuu?
Komeetat ovat aurinkokunnan muodostumisen jäätyneitä jäänteitä, jotka koostuvat pölystä, kivestä ja jäästä. Niiden leveys vaihtelee muutamasta kilometristä kymmenien kilometrien leveyteen, mutta kun ne kiertävät lähempänä Aurinkoa, ne kuumenevat ja ruiskuttavat kaasuja ja pölyä hehkuvaan päähän, joka voi olla planeettaakin suurempi.
Onko komeetta suurempi kuin aurinko?
Vaikka komeettojen kiinteä ydin on yleensä alle 60 kilometriä halkaisijaltaan, koma voi olla tuhansia tai miljoonia kilometrejä halkaisijaltaan, ja joskus se on suurempi kuin Aurinko.
Milloin tulee seuraava komeetta?
Mahdollisesti valoisa tulevaisuus
Komeetoilla, kuten ihmisilläkin, on kuitenkin omat omituisuutensa. Jos komeetta Tsuchinshan-ATLAS täyttää kaikkein optimistisimmat odotukset, sen pitäisi esittää parhaan esityksensä vuonna 2024 lokakuun 12. päivän – jolloin se ohittaa Maan lähimmillään 71 miljoonan kilometrin etäisyydeltä – ja lokakuun 12. päivän välisenä aikana.
Abhi Patel on lahjakas kirjoittaja, jolla on suuri intohimo jakaa tarkkaa ja hyvin tutkittua tietoa laajalle yleisölle. Abhi on suorittanut markkinoinnin tutkinnon arvostetussa Helsingin yliopistossa, ja hänellä on vahva akateeminen tausta, joka täydentää hänen kirjallista osaamistaan.
Hänen ensisijaisena tavoitteenaan on tarjota lukijoille luotettavaa ja ajantasaista tietoa eri aiheista, kuten tiedosta, teknologiasta ja faktoista. Tekemällä perusteellista tutkimusta Abhi varmistaa, että heidän tuottamansa sisältö on luotettavaa ja oivaltavaa. Abhi Patel on aidosti sitoutunut toimittamaan täsmällistä tietoa, ja hän pyrkii kouluttamaan ja sitouttamaan lukijoita, mikä vaikuttaa myönteisesti heidän tietämykseensä ja ymmärrykseensä.