Dispersiovoima, joka tunnetaan myös nimellä Lontoon dispersiovoima, on eräänlainen molekyylien välinen voima, jota esiintyy kaikkien atomien ja molekyylien välillä. Se johtuu elektronien tilapäisistä ja hetkellisistä vaihteluista atomin tai molekyylin elektronipilvessä. Nämä vaihtelut synnyttävät tilapäisiä dipoleja, jotka voivat aiheuttaa samanlaisia dipoleja läheisissä atomeissa tai molekyyleissä. Nämä indusoituneet dipolit vetävät toisiaan puoleensa, jolloin syntyy dispersiovoima.
Dispersiovoiman voimakkuus riippuu atomin tai molekyylin elektronien lukumäärästä, sillä suuremmissa atomeissa tai molekyyleissä on enemmän elektroneja, minkä vuoksi niiden elektronipilven vaihtelut ovat voimakkaampia. Dispersiovoimat ovat heikoimmat kaikista molekyylien välisistä voimista, mutta ne ovat silti tärkeitä kaasujen, nesteiden ja kiinteiden aineiden ominaisuuksien määrittämisessä. Ne voivat vaikuttaa esimerkiksi kiehumis- ja sulamispisteisiin, viskositeettiin ja pintajännitykseen.
Mitä tarkoitetaan dispersiovoima?
Lontoon dispersiovoimat voidaan määritellä tilapäiseksi vetovoimaksi, joka johtuu tilapäisten dipolien muodostumisesta poolittomassa molekyylissä. Kun kahden vierekkäisen atomin elektronit siirtyvät siten, että atomit saavat joitakin väliaikaisia dipoleja, ne vetävät toisiaan puoleensa Lontoon dispersiovoiman avulla.
Mitkä ovat kolme dispersiovoimaa?
Molekyylien välisiä voimia on kolmenlaisia: Lontoon dispersiovoimat (LDF), dipoli-dipoli-vuorovaikutukset ja vetysidokset. Molekyyleillä voi olla mitä tahansa yhdistelmää näistä kolmesta eri molekyylien välisestä voimasta, mutta kaikilla aineilla on ainakin LDF
Miksi niitä kutsutaan dispersiovoimiksi?
Ne viittaavat elektronipilveen jakautuneisiin (tai hajallaan oleviin) elektroneihin, joista seuraa atomien tai molekyylien välinen vetovoima.
Mikä on toinen nimitys dispersiovoimille?
van der Waalsin voimat: dispersiovoimat
Dispersiovoimat (toinen niistä kahdesta van der Waalsin voimatyypistä, joita käsittelemme tällä sivulla) tunnetaan myös nimellä ”Lontoon voimat” (nimetty Fritz Londonin mukaan, joka ensimmäisenä ehdotti, miten ne voisivat syntyä).
Mikä on dispersiovoimien kaava?
Pikaviite. Kaava, joka antaa lausekkeen molekyylien väliselle indusoituneelle-dipoli-indusoituneelle-dipolivuorovaikutukselle (jota kutsutaan dispersiovuorovaikutukseksi tai Lontoon vuorovaikutukseksi). Lontoon kaava vuorovaikutusenergialle V on V= -C/r 6, missä C=⅔α′1α′2I1I2/(I1+I2).
Onko nesteissä dispersiovoimia?
Dispersiovoimia esiintyy kaikkien molekyylien välillä, olivatpa ne polaarisia tai poolittomia.
Millaisia molekyylien välisiä voimia vedessä on?
Vetysidokset. Veden ominaisuutena on, että sillä on voimakkaita molekyylien välisiä voimia vetysidoksen ja vahvan elektronegatiivisen hapen ja vedyn luomien dipolimomenttien seurauksena.
Miksi ionisidos on heikoin?
Ionisidosten vahvuus solussa on yleensä heikko (noin 3 kcal/mooli) veden läsnäolosta johtuen, mutta syvällä proteiinin ytimessä, jossa vesi on usein poissuljettu, tällaiset sidokset voivat olla vaikutusvaltaisia.” Vedessä ionisidokset ovat hyvin heikkoja.
Missä on Dispersiovoimia?
Läpinäkyvän väliaineen kyky erottaa valon eri värit toisistaan taittumalla, mitattuna taitekerroin kahdella määritellyllä, toisistaan suuresti poikkeavalla aallonpituudella jaettuna taitekertoimella jollakin määritellyllä aallonpituuden välissä olevalla taitekertoimella.
Onko vedessä Dispersiovoimia?
Koska vedellä on vetysidoksia, sillä on myös dipoli-indusoituja dipoli- ja Lontoon dispersiovoimia. Vetysidokset ovat voimakkain voima, mutta muitakin molekyylien välisiä vetovoimatyyppejä esiintyy edelleen.
Mikä on heikoin sidos?
Yhden molekyylin positiivinen pää vetää puoleensa toisen lähellä olevan molekyylin negatiivista päätä. Järjestys vahvimmasta sidoksesta heikoimpaan on siis ionisidos > kovalenttinen sidos > vetysidos > Vander Waalsin vuorovaikutus.
Abhi Patel on lahjakas kirjoittaja, jolla on suuri intohimo jakaa tarkkaa ja hyvin tutkittua tietoa laajalle yleisölle. Abhi on suorittanut markkinoinnin tutkinnon arvostetussa Helsingin yliopistossa, ja hänellä on vahva akateeminen tausta, joka täydentää hänen kirjallista osaamistaan.
Hänen ensisijaisena tavoitteenaan on tarjota lukijoille luotettavaa ja ajantasaista tietoa eri aiheista, kuten tiedosta, teknologiasta ja faktoista. Tekemällä perusteellista tutkimusta Abhi varmistaa, että heidän tuottamansa sisältö on luotettavaa ja oivaltavaa. Abhi Patel on aidosti sitoutunut toimittamaan täsmällistä tietoa, ja hän pyrkii kouluttamaan ja sitouttamaan lukijoita, mikä vaikuttaa myönteisesti heidän tietämykseensä ja ymmärrykseensä.