Virtahevoset ovat tunnettuja valtavasta koostaan ja puolivesielämästään, sillä ne viettävät suuren osan ajastaan veden alla pysyäkseen viileinä ja välttääkseen aurinkoa. Joillekin saattaa kuitenkin tulla yllätyksenä niiden ainutlaatuinen ja erikoistunut ruokavalio. Hippopotamukset ovat ensisijaisesti kasvissyöjiä, jotka syövät erilaisia ruohoja, vesikasveja ja hedelmiä. Tässä artikkelissa tarkastelemme tarkemmin, mitä virtahepo syö ja miten sen ruokavalio auttaa sitä menestymään elinympäristössään.
Mitä virtahepo syö?
Virtahepo, joka tunnetaan myös nimellä ”jokihevonen”, on suuri, puolivesinisäkäs, jota tavataan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Näillä kasvinsyöjäeläimillä on ainutlaatuinen ruokavalio, jonka ansiosta ne viihtyvät hyvin vesiympäristössään. Tutkitaanpa, mitä virtahepo syö:
Ruohoja:
Virtahepojen ensisijainen ravinnonlähde on ruoho. Ne syövät erilaisia maalla esiintyviä ruohoja, kuten bermudaruohoa, paspalumia ja punakauraruohoa. Hippopotamuksilla on pitkälle erikoistunut ruoansulatusjärjestelmä, jonka avulla ne pystyvät irrottamaan ruohosta mahdollisimman paljon ravinteita. Niiden mahassa on neljä lokeroa, mikä auttaa hajottamaan ruohon sisältämän sitkeän selluloosan.
Vesikasvit:
Ruohojen lisäksi virtahevoset syövät myös erilaisia vesikasveja, kuten vesihyasintteja, vesililjoja ja kaisloja. Ne pystyvät uppoutumaan veteen päästäkseen näihin kasveihin ja voivat pidättää hengitystään useita minuutteja ruokailun aikana.
Hedelmät:
Hippopotamukset syövät myös hedelmiä, kun niitä on saatavilla. Niiden tiedetään syövän erilaisia hedelmiä, kuten omenoita, banaaneja ja meloneja. Ne kulkevat usein pitkiä matkoja maalla löytääkseen hedelmäpuita.
Viljelykasvit:
Joillakin alueilla virtahevoset syövät ihmisten kasvattamia viljelykasveja. Tämä voi johtaa viljelijöiden ja virtahepojen välisiin konflikteihin, sillä eläimet voivat aiheuttaa huomattavaa vahinkoa viljelykasveille.
Kaiken kaikkiaan virtahevoset ovat ensisijaisesti kasvinsyöjiä, ja ne syövät erilaisia ruohoja, vesikasveja ja hedelmiä. Ne pystyvät saamaan elinympäristössään selviytymiseen tarvittavat ravintoaineet erikoistuneen ruoansulatusjärjestelmänsä ansiosta ja kykenevänsä syömään erilaisista kasvilähteistä.
Mitä virtahepo syö eläintarhassa?
Eläintarhoissa virtahepoja ruokitaan yleensä samanlaisella ruokavaliolla kuin mitä ne söisivät luonnossa. Erityiset ruokatyypit ja -määrät voivat kuitenkin vaihdella eläintarhasta ja kunkin virtahevon yksilöllisistä tarpeista riippuen.
Eläintarhojen virtahepojen ensisijainen ravinnonlähde on heinä, joka on ruohojen ja muiden kasvien sekoitus. Tämä heinä kasvatetaan ja käsitellään erityisesti eläintarhan eläimiä varten, jotta se vastaa niiden ravitsemuksellisia tarpeita. Heinän lisäksi eläintarhanhoitajat voivat tarjota myös tuoreita hedelmiä ja vihanneksia, kuten omenoita, porkkanoita ja salaattia.
Eläintarhoissa oleville virtahevoille voidaan antaa niiden ruokavalion täydentämiseksi myös erikoisvalmisteista pellettirehua. Nämä pelletit sisältävät sekoituksen viljaa, vitamiineja ja kivennäisaineita sen varmistamiseksi, että eläimet saavat kaikki tarvitsemansa ravintoaineet.
Joissakin tapauksissa eläintarhanhoitajat voivat myös tarjota ruokaa, joka on puiden ja pensaiden tuoreita oksia ja lehtiä. Tämä antaa virtahepoille mahdollisuuden harjoittaa luonnollista ruokailukäyttäytymistä, mikä voi auttaa pitämään ne henkisesti virikkeellisinä ja fyysisesti aktiivisina.
Kaiken kaikkiaan virtahepojen ruokavaliota eläintarhoissa hoidetaan huolellisesti sen varmistamiseksi, että ne saavat kaikki ravintoaineet, joita ne tarvitsevat terveytensä ja hyvinvointinsa ylläpitämiseksi.
Kuinka paljon virtahepo syö?
Virtahevoset ovat suuria, kasvinsyöjäeläimiä, jotka tarvitsevat huomattavan määrän ruokaa täyttääkseen päivittäiset ravinnontarpeensa. Virtahevon syömä määrä voi vaihdella riippuen muun muassa sen iästä, sukupuolesta ja aktiivisuustasosta sekä ravinnon saatavuudesta sen elinympäristössä.
Keskimäärin aikuinen virtahepo voi syödä 80-150 kiloa kasvillisuutta päivässä. Tähän sisältyy ruohojen, vesikasvien ja hedelmien sekoitus. Niiden erikoistunut ruoansulatusjärjestelmä, johon kuuluu nelikammioinen vatsa, mahdollistaa sen, että ne voivat ottaa mahdollisimman paljon ravinteita syömästään kasvimateriaalista.
Kuivana kautena, jolloin ravinnonlähteet voivat olla rajallisemmat, virtahevoset voivat siirtyä horrostilaan, jossa ne säästävät energiaa vähentämällä aktiivisuuttaan ja aineenvaihduntaa. Tämä auttaa niitä selviytymään, kunnes sateet palaavat ja ruokaa tulee runsaammin.
On tärkeää huomata, että virtahepojen syömän ravinnon määrä voi vaikuttaa myös niiden ympäristöön. Niiden laidunkäyttäytyminen voi muokata kasvillisuusyhteisöjä ja vaikuttaa osaltaan vesiekosysteemien tuottavuuteen. Joillakin alueilla virtahepojen liikalaiduntaminen on yhdistetty kasvillisuuden muutoksiin ja veden laadun heikkenemiseen. Näin ollen on tärkeää, että luonnonvaraisten eläinten hoitajat ja luonnonsuojelijat seuraavat huolellisesti virtahevoskantoja ja niiden ruokailukäyttäytymistä.
Miten virtahepo saa ruokansa?
Monet asiantuntijat uskovat, että virtahepojen ruokailutottumukset itse asiassa auttavat muokkaamaan maisemaa. Sitä, missä ne kävelevät ja syövät, voidaan muuttaa, koska ne syövät niin lähellä maata. Tämä voi vaikeuttaa monien kasvien jälkikasvua.
Hippojen raskas kävelytapa ruokaa etsiessään voi myös luoda uria ja käytäntöjä, jotka muuttavat järvien ja jokien veden virtausta. Vaikka tämän tapahtuminen vie aikaa, se on dokumentoitu, ja se on melko kiehtovaa.
Et ehkä ole siitä tietoinen, mutta virtahepo voi kuivua nopeasti maalla. Vaikka ne olisivat siellä vasta iltahämärän jälkeen, Afrikan alueen ilmasto voi olla hyvin kuiva. On pelättävissä, että jos virtahepo joutuu olemaan veden ulkopuolella useita tunteja päivässä saadakseen riittävästi ravintoa, se voi saada vakavia terveysongelmia.
Miten virtahevonpoikaset ruokailevat?
Virtahepovauva syntyy keskimäärin 40 kilon painoisina. Tämä on massiivinen koko, joka tarvitsee suuria määriä ruokaa.
Virtahepovauva (vasikat) pystyvät imemään emoistaan maitoa veden alla. Ne sulkevat silmänsä ja sieraimensa ja jatkavat ruokailua veden alla.
Virtahevonpoikaset alkavat syödä ruohoa 3 viikon iässä. Vasikat jatkavat imemistä 8 kuukauden ikään asti, jolloin ne voivat alkaa laiduntaa turvallisen etäisyyden päässä emostaan.
Syövätkö virtahevoset lihaa?
Mammal 2015 -tutkimus kuitenkin osoittaa virtahepojen syövän ”satunnaisesti” eläinten raatoja, mikä on kaikkiruokaisempaa käytöstä. Virtahepojen tiedetään hyökkäävän ja syövän eläimiä, kuten gnuita, seeproja ja kuduja, sekä muita virtahepoja kannibalismitapauksissa, AZ Animalsin mukaan. Ne myös varastavat lihaa muilta saalistajilta.
Mitä hedelmiä virtaheput syövät?
Virtahepot ovat kasvissyöjiä, joten kaiken ylimääräisen ruoan pitäisi olla kasvipohjaista, mukaan lukien hedelmät. Näyttelyyn sisällytettäviä hedelmiä ovat vesimelonit. Haluamme laittaa 10 vesimelonia näyttelyyn lähelle auringonlaskua, koska virtahevoset syövät illalla, kun ne nousevat vedestä.
Miksi virtahevoset syövät hedelmiä?
Virtahevoset syövät samaa lyhytaikaista ruohoa, jota muut kasvinsyöjät, kuten seeprat, ugandajokit, seeprat ja puhvelit, voivat syödä. Tasapainottaakseen hieman ruokavaliotaan virtahevoset syövät muutamia luonnonvaraisia hedelmälajeja.
Mikä on virtahevon suosikkiruokaa?
Maalla virtahepojen suuret vartalot tekevät kasvillisuuden läpi polkuja, joita muut eläimet voivat käyttää päästäkseen helposti vesilähteille. Koska virtahepojen suosikkiruokaa on lyhyt ruoho, ne pitävät ruohot hyvin leikattuina, mikä voi auttaa ehkäisemään ruohopaloja.