Suomen kielen pisin sana on ”epäjärjestelmällistyttämättömyydellänsäkään”, jossa on 61 kirjainta. Se on yhdyssana, joka voidaan jakaa seuraavasti: ”epä” (ei), ”järjestelmä” (järjestelmä), ”llistyt” (tuleva), ”ämätön” (ilman), ”myy” (myy), ” dellä” (kanssa), ”nsä” (hänen) ja ”kään” (parillinen). Sana tarkoittaa ”ei edes hänen kykynsä olla tekemättä systematisoimattomaksi”. Suomen kieli tunnetaan pitkistä sanoista sen agglutinatiivisen luonteen vuoksi, jossa sanoja muodostetaan yhdistämällä pienempiä merkitysyksiköitä, joita kutsutaan morfeemiksi.
Suomi on uralilainen kieli, jota puhutaan pääasiassa Suomessa ja osissa Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä. Se tunnetaan rikkaasta morfologiasta, mikä tarkoittaa, että sanat muodostetaan usein lisäämällä etuliitteitä ja jälkiliitteitä juurisanaan. Tämä agglutinoiva rakenne mahdollistaa erittäin pitkien sanojen luomisen.
Kun kyseessä on ”epäjärjestelmällistyttämättömyydellänsäkään”, sana muodostuu yhdistämällä useita pienempiä sanoja tai morfeemeja:
- ”epä” – etuliite, joka tarkoittaa ”ei”
- ”järjestelmä” – juurisana, joka tarkoittaa ”järjestelmää”
- ”llisty-” – verbin varsi, joka tarkoittaa ”tuleva” tai ”tuleva”
- ”-mätön” – pääte, joka tarkoittaa ”ilman” tai ”ei ole”
- ”myy-” – verbin varsi, joka tarkoittaa ”myydä”
- ”-dellä” – pääte, joka tarkoittaa ”kanssa” tai ”keinolla”
- ”-nsä” – pääte, joka tarkoittaa ”hänen”
- ”-kään” – pääte, joka tarkoittaa ”tasaista”
Kaikki nämä morfeemit on kietoutunut yhteen muodostaen uskomattoman pitkän sanan ”epäjärjestelmällistyttämättömyydellänsäkään”. Vaikka tätä sanaa ei yleisesti käytetä jokapäiväisessä puheessa, se on esimerkki suomen kielen kiehtovasta monimutkaisuudesta ja luovuudesta.
Esimerkkejä pitkistä sanoista suomen kielellä
Totta kai, tässä vielä muutama esimerkki pitkistä suomen kielen sanoista:
- Lentokonesuihkuturbiinimoottoriapumekaanikkoaliupseerioppilas – Tätä kutsutaan usein pisimpään suomenkieliseen sanaan, jossa on 61 kirjainta. Se tarkoittaa ”lentokoneen suihkuturbiinimoottorin apumekaanikko aliupseeriopiskelija”. Se on yhdyssana, joka muodostuu yhdistämällä pienempiä sanoja tai morfeemeja, kuten ”epäjärjestelmällistyttämättömyydellänsäkään”.
- Ylioppilastutkintolautakunta – Tässä sanassa on 28 kirjainta ja se tarkoittaa ”suomen ylioppilastutkinnon tutkintolautakuntaa”. Se on yhdyssana, joka muodostuu yhdistämällä ”ylioppilastutkinto” ja ”lautakunta” (lautakunta tai toimikunta).
- Jääkiekkokaukalon laidanpäädyssä seisova varusteidenhuoltaja – Tässä sanassa on 48 kirjainta ja se tarkoittaa ”jääkiekkokentän päässä seisova välinepäällikkö”. Se on yhdyssana, joka muodostuu yhdistämällä useita pienempiä sanoja, kuten ”jääkiekko” (jääkiekko), ”kaukalo” (rata) ja ”varusteidenhuoltaja”.
- Tietokoneohjelmistosuunnittelija – Tässä sanassa on 32 kirjainta ja se tarkoittaa ”tietokoneohjelmistosuunnittelija”. Se on yhdyssana, joka muodostuu yhdistämällä ”tietokone” (tietokone), ”ohjelmisto” (ohjelmisto) ja ”suunnittelija” (suunnittelija).
- Korkeakoulutettujen työttömyyskassa – Tässä sanassa on 34 kirjainta ja se tarkoittaa ”korkeakoulutettujen työttömyyskassaa”. Se on yhdyssana, joka muodostuu yhdistämällä ”korkeakoulutettu”, ”työttömyys” ja ”kassa”.
Usein kysyttyjä kysymyksiä aiheesta suomen kielen pisin sana
Mitä ”epäjärjestelmällistyttämättömyydellänsäkään” tarkoittaa?
Sana tarkoittaa ”ei edes hänen kykynsä olla tekemättä systematisoimattomaksi”. Se on yhdistelmäsana, joka muodostuu yhdistämällä useita pienempiä sanoja tai morfeemeja.
Miksi suomi tunnetaan pitkistä sanoista?
Suomi on agglutinoiva kieli, mikä tarkoittaa, että sanat muodostuvat yhdistämällä pienempiä merkitysyksiköitä, joita kutsutaan morfeemiksi. Tämä mahdollistaa erittäin pitkien sanojen luomisen lisäämällä etu- ja jälkiliitteitä juurisanaan.
Käytetäänkö ”epäjärjestelmällistyttämättömyydellänsäkään” yleisesti jokapäiväisessä puheessa?
Ei, tätä sanaa ei käytetä yleisesti jokapäiväisessä puheessa. Se on äärimmäinen esimerkki suomen kielen monimutkaisuudesta ja luovuudesta.
Onko suomessa muita pitkiä sanoja?
Kyllä, suomi tunnetaan monista pitkistä sanoista sen agglutinatiivisen rakenteen vuoksi. Esimerkiksi ”lentokonesuihkuturbiinimoottoriapumekaanikkoaliupseerioppilas” tarkoittaa ”lentokoneen suihkuturbiinimoottorin apumekaanikko aliupseeriopiskelijaa”.
Abhi Patel on lahjakas kirjoittaja, jolla on suuri intohimo jakaa tarkkaa ja hyvin tutkittua tietoa laajalle yleisölle. Abhi on suorittanut markkinoinnin tutkinnon arvostetussa Helsingin yliopistossa, ja hänellä on vahva akateeminen tausta, joka täydentää hänen kirjallista osaamistaan.
Hänen ensisijaisena tavoitteenaan on tarjota lukijoille luotettavaa ja ajantasaista tietoa eri aiheista, kuten tiedosta, teknologiasta ja faktoista. Tekemällä perusteellista tutkimusta Abhi varmistaa, että heidän tuottamansa sisältö on luotettavaa ja oivaltavaa. Abhi Patel on aidosti sitoutunut toimittamaan täsmällistä tietoa, ja hän pyrkii kouluttamaan ja sitouttamaan lukijoita, mikä vaikuttaa myönteisesti heidän tietämykseensä ja ymmärrykseensä.